12. Vauhtia ja värinöitä rumpusoolossa

Itämaisessa tanssissa rumpusoolo on usein vauhdikas musiikkipätkä, joka voi olla lyhyt osa pidempää kappaletta tai kokonaan oma kappale. Rumpusoolossa nimensä mukaisesti pääsoittimena soi yleensä darbuka/tablarumpu, mutta sen lisäksi voi kuulua muitakin soittimia tai mukana voi soida vaikka discobiitti. Itse ainakin miellän rumpusoolon iloiseksi ja vauhdikkaaksi osaksi tanssia, jossa tanssija voi leikkiä aksenteilla ja värinöillä paikallaan …

7. Jalka paketissa – tanssijan painajainen

Kuten moni jo tietääkin, minun kesä alkoi jalka paketissa, kun onnistuin hankkimaan itselleni rasitusmurtuman oikean jalan jalkapöytään. Juoksukoulun aloituskerralla jalkaterä pääsi nitkahtamaan sivulle, kun tien reunassa olleita irtokiviä pyörähti jalan alta. Se oli viimeinen niitti jalalle. Oli pakko levätä ja lisätä kalsiumtabletit ruokavalioon (hyvä olla jälkiviisas tämän asian suhteen). Tuon tapaturman jälkeen sain vedettyä touko …

5. Tanssihaaste

Inspiraatiosta koreografiasta -blogitekstin julkaisun jälkeen (teksti nro 3) jäin pohtimaan tietty sitä streetshaabin tanssimista. Kyseinen itämaisen tanssin tyyli ei ole todellakaan vahvuuteni, mutta eipä sitä mitään uutta opi, jos ei harjoittele. Heittäytyminen ja asenteen kaivaminen esille on ollut haastavaa minulle, koska usein pieni kriitikko pääni sisällä haluaa kontrolloida tekemisiäni. Noh, ilmeisesti päätin haastaan itseni, koska …

3. Inspiraatiosta koreografiaksi

Joskus tuntui, etten osasi koskaan tehdä itse itämaisen tanssin koreografiaa. Jossain vaiheessa huomasin pienen muutoksen tuossa ajatuksessa. Kun mieltä kutkuttava musiikki alkoi soida, aloin nähdä tanssin eri liikkeitä ja sarjoja mielessä. Joskus mukana näkyi värejä, ryhmä tanssimassa tai jopa joku tietty tanssija tanssimassa musiikista tuntemani liikkeen mukaisesti. Yllättävän pitkään meni, että tunsin itseni tanssimassa tanssia. …